Lastenhoitaja Riitta Kotamäki on työskennellyt Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa liki neljännesvuosisadan ja viime aikoina myös lastentarhanopettajana. Uusi käänne hänen työhistoriassaan on Helsingin kaupungin kikkailema porsaanreikä. Epäpäteville tarjotaan uutta työsopimusta uusin kirjauksin, joilla työnantaja oikeuttaa paljon kohua aiheuttaneen epäpätevyysalennuksen perimisen.
Helsinkiläinen lastenhoitaja Riitta Kotamäki on työskennellyt Helsingin päivähoidossa ja vahaiskasvatuksessa 24 vuotta, pääosin lastenhoitajana. Viime tammikuusta hän on tehnyt lastentarhan opettajan sijaisuutta Jäkälän päiväkodissa ja heinäkuun lopusta Tapanilan päiväkodissa.
Edellinen työsopimus lastentarhanopettajan sijaisuudesta oli voimassa elokuun loppuun. Kotamäeltä on pidätetty palkasta kuukausittain viisi prosenttia, eli 120 euron epäpätevyysalennus kahdeksan kuukauden ajan, koska hänellä ei ole lastentarhanopettajan kelpoisuutta.
Kotamäki valmistui päivähoitajaksi vuonna 1987, mikä pätevöittää hänet lastenhoitajaksi. Vuonna 1992 hän valmistui fysioterapeutiksi, mutta on laajentanut ammatillista osaamistaan musiikin ja liikunnan opinnoilla sekä työnantajan täydennyskoulutuksella. Hänelle maksetaan laaja-alaisesta osaamisesta kaksi henkilökohtaista palkanlisää. Lisäksi hän suorittaa kasvatustieteiden perusopintoja Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Kotamäki perää häneltä sopimuksenvastaisesti perittyä epäpätevyysalennusta takautuvasti monen muun kuntasektorin työntekijän tavoin.
Uusi työsopimus yllätti
Työnantaja ja Kotamäki sopivat kesäkuun lopussa suullisesti uudesta, syksyllä alkavasta lastentarhanopettajan sijaisuudesta. Kuukautta myöhemmin Kotamäki allekirjoitti työsopimuksen. Hän yllättyi uuden työsopimuksen uusista kirjauksista.
Helsingin kaupunki työnantajana on ottanut yksipuolisesti käyttöön uudet ohjeet ja ohjeistanut kesällä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla esimiehiä uusilla, työsopimukseen kirjattavilla, lisälausekkeilla. Sen mukaan ilman kelpoisuutta työskentelevät lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat ovat muiden ja esimiehen ohjauksessa. Lisäkirjaus näyttää mahdollistavan aiemmin sopimuksenvastaisesti perityn epäpätevyysalennuksen, enimmillään 10 prosenttia.
Lastenhoitaja Riitta Kotamäki ei ole kyynistynyt, vaikka työantaja Helsingin kaupunki järjestää uusia käänteitä palkan alentamiseen. Ennen itsenäisesti lastentarhanopettajan sijaisuutta hoitanut Kotamäki on nyt ohjauksessa.
Kotamäen uusi sopimus sisältää kirjauksen ohjattavana olemisesta, mutta siinä ei ole eritelty tehtäviä, joita hän ei tee. Sopimus astui voimaan syyskuun alusta, ja se sisältää viiden prosentin epäpätevyysalennuksen. Kotamäkeä on jälkeenpäin harmittanut, että allekirjoitti sopimuksen.
– Olen valitettavasti tehnyt virheen allekirjoittamalla uuden sopimuksen. Olen myös pettynyt, koska minun annettiin ymmärtää, että uusi sopimus tehdään kaikille, jotka sijaistavat lastenhoitajan tai lastentarhanopettajan tehtävissä ilman kelpoisuutta. Jälkeenpäin menetin yöunenikin ja harmitti, että en ottanut sopimuksesta kiireessä selvää.
– Kiinnostuneena odotan, millaista ohjausta ja keneltä sitä saan.
Harmitusta lisää se, että toisessa päiväkodissa työskentelee lastenhoitajia, joille Kotamäen mukaan tarjottiin lastentarhanopettajan sijaisuutta ilman epäpätevyysalennusta.
– Näille lastenhoitajille esimies oli kuulemma sanonut palkan olevan ilman epäpätevyysalennusta. Tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Olen lastentarhan opettajan sijaisena tehnyt kaikki ne työt itsenäisesti, mitä työn vaativuudesta määritellään lastentarhanopettajalle mutta ilman ves-päiviä. Kiinnostuneena odotan, millaista ohjausta ja keneltä sitä saan, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan työnkuvauksen mukaista työtä tekevien pitäisi saada sama palkka kuin pätevätkin saavat, eli työn vaativuuden mukaan.
Kotamäki ei ole mieliharmista huolimatta kyynistynyt työhönsä, ei edes uuden sopimuksen vuoksi.
– Lapset valloittavat mielen, ja työmotivaationi on huikea. Olen saanut työstäni hyvää palautetta ja ohjannut itsekin muita. Tuntuu kuitenkin siltä, että me tällä alalla työskentelevät olemme liian kilttejä.
Uudet tehtävänkuvaukset
Palvelussuhdepäällikkö Tarja Malmivirta Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta on Kotamäen kanssa samaa mieltä siitä, että palkka pitää maksaa työn vaativuuden mukaan.
– Esimiehen on harkittava tapauskohtaisesti, onko työntekijällä edellytykset ja kykyä hoitaa kelpoisilta vaadittavat työt. Jos työntekijä tekee tehtävässä vaaditut työt eikä häntä jouduta ohjaaman työssä, ei palkan alennusta tulisi tehdä.
Malmivirran mukaan ne, jotka kokevat, että heille on maksettu väärää palkkaa, voivat mennä keskustelemaan esimiehensä kanssa palkan perusteista.
– Työntekijä voi tehdä myös vaateen väärin määritellystä palkasta.
Malmivirran mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle laaditaan parhaillaan uusia tehtävänkuvauksia lastentarhanopettajien tehtäviä hoitaville.
Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatusta vaivaa henkilöstöpula. Lastenhoitajat tekevät lastentarhanopettajan sijaisuuksia, ja pääkaupunkiseudun kuntien omistama henkilöstöyritys Seure perehdyttää neljässä päivässä sijaisia lastenhoitajille.
Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatus kärsii kovasta henkilöstöpulasta. Kotamäki ihmettelee, miten tällaisessa tilanteessa työnantajalla on varaa kohdella henkilöstöään epäreilusti. Hän on miettinyt myös pätevöitymistään lastentarhanopettajan tehtäviin.
– Nykymuodossaan se kestää kauan ja vaatii paljon taloudellisia resursseja. Koulutus voisi olla jonkinlainen muuntokoulutus yhteistyössä esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa. Uskon, että moni lastenhoitaja voisi käyttää omaa aikaansa, jos työn ohessa voisi opiskella lastentarhanopettajan kelpoisuuden, hän pohtii.
Lue lisää epäpätevyysalesta
Epäpätevyysale tuo ison laskun kunnille ja päänvaivaa luottamusmiehille
ja Seuren perehdytyksestä
Neljän päivän perehdytyksellä päiväkotiin: JHL perää ministerin kantaa Seuren menettelyyn